Kellopelisydän
Vehka Kurjenmiekka
2023 Aula & co, 333 s.
Kellopelisydän aloittaa ainutlaatuisen fantasiasarjan, jossa murha voi olla elämän ehto.
Kuolema on elämä
Kellotornissa salamurhaajien kodissa herää uusi asukas, Adele. Hän on saanut rintaansa sydämen paikalle kellokoneiston, joka on aiemmin kuulunut salamurhaajalle. Adele on valmistautunut tätä hetkeä varten, nyt sydän tulee määrittämään hänen elämänsä tai kuolemansa. Jokainen kellopelisydämen saanut on sitoutunut surmaamaan, antamaan sydämelle uhrin vähintään vuoden välein. Jokainen salamurhaaja on omalla tavallaan jättänyt vanhan elämän taakseen. Siksi myös Adelen on saatava uusi nimi ja unohdettava vanha.
Kuka saa päättää elämästä ja kuolemasta
Adele kyseenalaistaa kykynsä murhaan. Vaikka hän on harjoitellut kyseistä hetkeä varten, on hänen silti vaikea löytää oikeutusta teolle. Murhaamista ei helpota se, onko salamurhaaja saanut sen toimeksiantona vai joutuuko hän itse valitsemaan uhrinsa. Adele kyseenalaistaa oman elämänsä oikeutuksen. Kuka saa päättää kenen elämä riistetään? Adelella on edessään kova koulu, mutta onneksi kellotornissa asuva Marras on hänen tukenaan. Mutta läpäistessään salamurhaajien seremonian, jokin Adelessa muuttuu ja katoaa.
Julma, mutta lempeä
Kellopelisydämen keskiössä on kuoleman oikeutus, joka kietoutuu Karunkan arvoituksiin. Kuka antaa toimeksiannot? Kenen pillin mukaan salamurhaajat tanssivat? Samaan aikaan Karunkan väki elää elämäänsä, akatemian opiskelijat harjoittelevat taikuutta ja hämäyksiä, rohtojen käyttöä ja parantamista. Voiko epäreilua asetelmaa vastaan taistella?
Kellopelisydän kiehtoo heti ensimmäiseltä sivulta. Sen asetelma on ainutlaatuinen ja kirja onnistuu välttämään fantasiakirjallisuuden kliseitä taitavasti. Mielenkiintoisesta aloituksesta huolimatta koin kirjan ajautuvan turhan seesteiseen suvantovaiheeseen puolen välin tietämillä. Hidastempoisen keskivälin jälkeen kirja poimii kyllä lukijansa mukaan lopun pyörteisiin, jotka jälleen koukuttavat. Kurjenmiekan teksti on kuin pehmeä peitto karua maailmaa vastaan. Kirja on täynnä lempeyttä, vaikka Karunka miljöönä on raju.
Kellopelisydän aloittaa Merenkehrä -fantasiasarjan.
3 thoughts on “Kellopelisydän”
Aika hauskaa: musta taas parasta oli ne kirjan seesteiset kohdat, enkä oikein innostunut niistä lopun nopeatempoisista ratkaisuista 🙂
Eli kaikille jotain 😊
Hey very interesting blog!