Klassikkohaaste – Tulitikkuja lainaamassa
Maiju Lassila
2008 (ensimmäinen painos 1910) Otava, 229 s.
Luin kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen sopivasti omasta hyllystä löytyneen Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa.
Monien nimien kirjailija
Maiju Lassila on kirjailijapseudonyymi, jonka takaa löytyy Algot Untola, alun perin nimeltään Algoth Tietäväinen. Untola on syntynyt Tohmajärvellä vuonna 1868. Untola toimi opettajana ja toimittajana. Untolan tuotantoon mahtui Maiju Lassilana kirjoitettuja satiireita ja parodioita, yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostoja J.I. Vatasena ja aateromaani Irmari Rantamalan nimellä. Algot Untolan tunnetuimmat teokset ovat Maiju Lassilan nimellä julkaistu Tulitikkuja lainaamassa ja Irmari Rantamalana kirjoitettu Harhama. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1918. Tulitikkuja lainaamassa kirjallaan Untola ansaitsi valtionpalkinnon, jota hän ei koskaan lunastanut. (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2022.)
Untolan elämää voidaan pitää poikkeuksellisena ja hänestä löytyy runsaasti tietoa internetistä. Untola on muun muassa karannut omista häistään jo hääyönä, elänyt avoliitossa leskirouvan kanssa ja lesken kerrotaan heittäneen rikkihappoa Untolan sukuelimille (Iltasanomat 2018). Wikipedian artikkelissa Juha Hurmeen väitetään sanoneen, että rikkihappotapauksen jälkeen Untola kirjoitti ainoastaan naispuolisella salanimellä (Wikipedia 2023). Algot Untolan elämästä on kirjoitettu useita teoksia.
Vuoden 1910 napapiirin sankarit
Tulitikkuja lainaamassa teoksen ansiot tunnustettiin jo omana aikanaan, josta valtionpalkinto voidaan nähdä osoituksena. Myöhemmin kirjasta on kaksi tehty elokuvaa ja sitä on esitetty lukuisia kertoja näytelmänä. Tauno Marttinen on säveltänyt oopperan, joka pohjautuu kirjaan. Kirja on koominen kansankuvaus, jossa asiat lähtevät raiteiltaan.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Liperiin, joka ammentaa kirjailijan synnyinseudulta Tohmajärveltä. Ihalainen Anna Liisa on vierasta jututtamassa. Emännät käyvät läpi naapuruston asiat ja Anna Liisa siitä aikoo pellavia loukuttamaan. Tulitikut vain puuttuvat ja niitä Anna Liisa yhyttää miehensä Antin Vatasen Jussilta noutamaan.
Vaan Vatasen kanssa tuleekin jutun aiheeksi uuden vaimon hankinta ja niinpä päätyy Ihalaisen Antti puhemieheksi Jussille. Asia johtaa toiseen ja tulitikut eivät olekaan Ihalaisella enää päälimmäisenä mielessä.
Verkkaista komediaa
Kirjan tapahtumat etenee suurelta osin dialogin voimin. Sanailu tuntuu kovin verkkaiselta nykyihmisen näkökulmasta, kun kosiopuheetkin on kierrettävä kautta rantain. Kirjassa on kuitenkin huumoria joka puree tämäkin päivänä. Se on kuvaus niin ajasta kuin ihmisluonteesta komedian keinoin.
Kirja löytyy myös äänikirjana. Suosittelen kokeilemaan sitäkin.
Lähteet:
Kirjailija Maiju Lassilan elämästä tuli karmea tragedia, kun rakastettu heitti hänen päälleen rikkihappoa. 2018. Eeva-Kaarina Kolsi. Iltasanomat. Kulttuuri. Hakupäivä 31.7.2023. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005746278.html
Untola, Algoth (1868 – 1918). 2022. Hannes Sihvo. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kansallisbiografia. Hakupäivä 31.7.2023. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2831
Algot Untola. 2023. Wikipedia. Hakupäivä 31.7.2023. https://fi.wikipedia.org/wiki/Algot_Untola
4 thoughts on “Klassikkohaaste – Tulitikkuja lainaamassa”
Hieno kirjavalinta! Minulla tämä on lukematta ja myönnän jostain syystä olleeni hieman ennakkoluuloinen kirjaa kohtaan (tylsää luettavaa yms). Juttusi perusteella kiinnostuin silti kirjasta, tämähän saattaisi olla aivan oiva valinta klassikkohaasteeseen minulle. En muistaakseni ole lukenut haasteeseen vielä yhtäkään kotimaista klassikkoa… Kiitokset osallistumisesta haasteeseen <3!
Tässä oli kyllä kommellusta kommelluksen perään. Ensimmäiset sivut oli vähän jaarittelua, mutta siitä se lähti kun tulitikkuja lähettiin noutamaan. Kuuntelin äänikirjana loppuun ja kivasti elävöitti lukija dialogia. Lukijana tosiaan näyttelijä Yrjö Tähtelä.
Hauska tuo vertaus napapiirin sankareihin! Luin tämän joskus muinoin ja muistan pitäneeni kertomuksen huumorista.
Tämä on mainio klassikkokirja.