Kirjan ja viinin ilta: Kolmas maa

Kirjan ja viinin ilta: Kolmas maa

El tercer paísKarina Sainz Borgo

Aula &co, 2022, suomentanut Satu Ekman, 272 s.

Kahden henkilön lukupiirimme kokoontui toista kertaa kirjan ja lasillisen äärelle. Tarkoituksemme on kokoontua kerran kuussa kirjan ja siihen sopivan juoman äärelle. Valitsemme kirjan ja juoman vuorotellen. Tällä kertaa luettavana oli minun valintani Karina Sainz Borgon Kolmas maa.

Kirja löytyi kustantajan uutuusluettelosta. Edellinen kirjamme oli neuvostoliittolaisen Tatjana Tolstajan novellikokoelma vuodelta 1987, joten halusin ottaa maantieteellistä ja ajallista etäisyyttä tällä kirjalla. Kustantaja Aula & Co lupaili katalogissaan (Kevät 2022, siirry katalogiin tästä) kirjaa, joka on ”Etelä-Amerikan nykytodellisuudesta ammentava ravisuttava romaani”. Kirjan kaveriksi halusin täyteläisen eteläamerikkalaisen punaviinin, mutta ihan en saanut kaikkia hurjia viinikriteereitäni täytettyä. Cuatro Tierras on valmistettu Espanjassa ja nimi vaikutti voimakkaasti valintaan. Juon viiniä harvoin ja punaviiniä vielä harvemmin, joten minulle viinin nimi oli yhtä hyvä valintaperuste kuin mikä tahansa muukin tekijä. Näin kirja Kolmas maa sai parikseen viinin Neljäs maa. (Nyt on ehkä hyvä tunnustaa, että en edes osaa espanjaa.)

Kirja avaa kuuman, kuivan ja lohduttoman maiseman, jossa Angustias Romero pakenee kotikylässään vallitsevia oloja vain kohdatakseen toisenlaisen epätoivon. Angustiaksen kaksospojat kuolevat matkan aikana. Angustias ja hänen mieleltään järkkynyt miehensä joutuvat varkauden kohteeksi. Heiltä viedään paperit ja he joutuvat pysähtymään osaksi Mesquite -kylän pakolaisvirtaa. Angustias sulaa kylän epätoivoon, hän myy hiuksensa ja raahaa mykäksi muuttunutta aviomiestään mukanaan, etsien kenkälaatikoissa lepääville kaksosille hautapaikkaa. Hän kuulee naisesta, joka hoitaa laitonta hautausmaata. Visitacion Salazar tunnetaan sekä kovapintaisena naisena että ihmisenä, joka ei kiellä viimeistä leposijaa sitä tarvitsevalta. Kun Angustias saa Visitacionin avulla lapsensa haudatuksi, hän luopuu samalla elämästään ja tahtoo vain jäädä lastensa lähelle. Aviomies jättää Angustiaksen hautausmalle ja kolme päivää ja yötä hän vain nukkuu. Lopulta Angustias pyytää Visitacionilta lupaa jäädä hautausmaalle avuksi. Yhdessä naiset tulevatkin puolustaneeksi Kolmanneksi maaksi nimettyä hautausmaa-aluetta niin sissijoukoilta kuin huumepomon pakkolunastukselta.

Kirjan aiheena on Etelä-Amerikan kurjat olot. Angustiaksen tarinaan nivoutuu monen yksittäisen henkilön kertomus, jotka omalta osaltaa kuvaavat vallitsevia oloja. Vallanhimoinen huumepomo Abundio, joka pitää ohjat käsissä raa’alla väkivallalla. Paljon kokenut Visitacion, joka on kovettanut itsensä vääryyden sekä elämän ja kuoleman edessä. Korruptoitunut pormestari Aurelio, joka tekee sen mitä huumekauppias Abundio katsoo tarpeelliseksi. Pakolaiset, joiden kohtalona on varastaa tai myydä itseään, jotta selviävät seuraavaan päivään. Kolmas maa kuvaa kansan ja sitä hallitsevien tahojen välisen jännitteen. Huumekauppa sanelee alueen elinkeinon, pakottaa alistumaan riistoon ja väkivaltaan. Sissit puolestaan pyrkivät ajamaan omaa poliittista näkökulmaansa ja etuaan. Las Tolvenaras, Kolmas maa, on alue kahden paineen keskellä. Piste, johon konflikti kärjistyy.

Vaikka kirja kertoo kuvitteellisista paikoista, sen voi mielessään helposti sijoittaa Etelä-Amerikkaan kuvattujen olojen vuoksi. Korkea rikollisuus, huumekauppa ja heikko terveydenhuolto ovat esimerkiksi Venezuelassa 2000 -luvun ongelmia ja maassa on mahdollista joutua rikoksen uhriksi myös virkavallalta näyttävältä taholta (Ulkoministeriö, 2022). Maan sekasorto, väkivalta ja kriisit ovat saaneet jo miljoonat ihmiset pakenemaan maasta (Maailma.net, 2021). Karina Sainz Borgon ensimmäinen suomennettu romaani Caracasissa on vielä yö (La hija de le española) kertoo Borgon kotimaan kaaoksesta ja sitä pakenevista naisista, joten Kolmas maa jatkaa aiheen käsittelyä (Aula & co).

Kerronta on ehdottomasti Borgon vahvuus. Teksti on ilmaisultaan voimakasta, mutta välttää liikaa tunteilua. Borgon kuvailu on romaanissa yksityiskohtaista, mutta napakkaa. Kirjasta tulee ajoittain elokuvallinen tuntu, ehkä voimakkaasti assosioituvien kielikuvien kautta. Tarina etenee lyhyin kappalein, kun tuokioina kuumassa tuulessa. Angustias on kirjan minä -kertoja, mutta useat muutkin sivuhenkilöt pääsevät näkökulmineen esille. Henkilöhahmot ovat voimakkaita naisia ja raukkamaisia tai väkivaltaisia miehiä. Jako on välillä jopa hieman häiritsevä, kun kylistä ei tunnu löytyvän ainoatakaan miestä joka ei olisi viinan ja vedonlyönnin syväkierteessä. Naiset saavat osakseen sekä kovan työntekemisen ja uhraukset. Vaikka sukupuolet esitetään lähes yksinomaan sorrettuina tai sortajina, ei kirja kärsi uskottavuuden puutteesta. Länsimaalaisesta hyvinvointinäkökulmasta tulee mietittyä kirjan henkilöiden motiiveja toimia tietyllä tapaa. Kirjan kerronnan takaumien ja henkilöiden pienoistarinoiden aukot herättävät kysymyksiä. Mitä tapahtui, että henkilöstä tuli se millaisena hänet tarinan nykyhetkessä esitetään? Olisiko henkilö voinut toimia toisin?

Lukupiirimme yhteneväinen mielipide oli, että pidimme kirjasta. Nautimme erityisesti kerronnasti ja minä myös aiheesta. Kritiikkiä herätti ainoastaan kirjassa esiintyneet lyriikkapätkät, joille emme saaneet punottua kovin vahvaa yhteyttä tekstiin. Mietimme kyllä, olisiko syy meissä lukijoina. Ajattelin, että en ole ehkä lukijana avoin tekstityypin vaihdokselle, tai ehkä oletan sen tuovan tekstiin lisäarvoa enkä toimivan omana kokonaisuutenaan. Kirja onnistui olemaan karun kaunis, raaka, mutta lohdullinen. Kaikin puolin ahmaistava, sielua hivelevä kokonaisuus.

Jos pidit tästä, kannattaa tutustua tähän: Valeria Luiselli: Kadonneiden lasten arkisto, 2020, Gummerrus, suomentanut Marianne Kurtto.

Lähteet:
  • Aula & Co. Caracasissa on vielä yö. https://aulakustannus.fi/kirjat/caracasissa-on-viela-yo. Käytetty 18.6.2022.
  • Maailma.net 2021. Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa. https://www.maailma.net/uutiset/kolumbia-nayttaa-muulle-maailmalle-mallia-pakolaisten-vastaanotossa. Käytetty: 18.6.2022
  • Ulkoministeriö 2022. Venezuela: matkustustiedote. https://um.fi/matkustustiedote/-/c/VE. Käytetty: 18.6.2022.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *