Mitä on olla tyttö
Girlhood – Melissa Febos
2023 Atena, 236 s., suomentanut Suvi Kauppila
Kiehtova ja upea kokoelma ajatuksia, kokemuksia ja tietoa naissukupuolta ympäröivästä historiallisesta ja kulttuurisesta valtapelistä sekä naisen asemasta nyky-yhteiskunnassa.
Kulttuuria ja valtaa
Kahdeksan esseen kautta Melissa Febos kertoo tarinan omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä omista kokemuksistaan naiseksi varttumisesta. Melissan keho alkoi muuttua yksitoistavuotiaana kohti naisen mittoja. Melissa huomaa heti poikkeavansa ystävistään. Hän ei sovi enää pikku tytön muottiin ja hänen naiseutensa alkaa toiseuden kokemuksella. Muuttuva keho ei tee hänestä vain erilaista, vaan se tekee hänestä väärän, seksuaalisen. Ajan muoti ja ihanteet vaihtelevat, mutta ihmisten luonne pysyy samana. Kasvaessamme olemme vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristömme kanssa. Kun Melissa huomaa vartalonsa saavan naisen pyöreyttä, ovat hänen ystävänsä vielä lapsien ruumiissa. Hänestä tulee miesten katseiden alainen, lutka.
Ympäristön asenne määrittää Melissan suhtautumista itseensä ja hän ajautuu seksuaalisiin kokemuksiin, joissa hän on vallankäytön alaisena. Heräävä seksuaalisuus saa hänet sekä ajautumaan että tahtomattaan joutumaan tilanteisiin, joissa hänen vartalonsa on yllättäen muuttunut toisten oikeudeksi. Febos paljastaa kokemuksiensa kautta, kuinka seksuaalisissa kanssakäymisissä häpeä siirtyy naissukupuolen vastuulle. Riippumatta siitä kuinka nuori henkilö on kyseessä tai millaiset valtasuhteet tilanteessa on ollut, naiselle on sysätty vastuu. Feboksen haastattelu- ja tutkimusaineiston kautta selviää, kuinka jopa seksuaalisen väkivallan uhrit kantavat vastuuta, syyllisyyttä ja häpeää kokemuksistaan.
Yhtenä osana esseissä on mediakulttuuri. Febos kertaa useita mediakulttuurin tuotteita, kirjallisuutta, elokuvia ja tv-sarjoja, joissa naiset ovat seksuaalisuudessaan miehille alisteisia ja tirkistelykulttuurin kohteita. Naiset on esitetty useissa mediatuotteissa tirkistelyn ja seksuaalisen vallankäytön kohteina, joka on vuoroin johtanut romanssiin tai rikokseen. Toistuvasti oikeus naisen ruumiiseen on annettu miesten käsiin. Febos herättelee lukijaa sukupuolirepresentaation epätasa-arvoisuuteen ottaen pelottomasti tarkastelun kohteeksi arvostettuja tekijäitä ja teoksia, muun muassa Hitchcockin ja Kovan lain.
Kuinka naisen tulee hallita kaikki
Febos maalaa naisena olemisesta hyvin monimutkaisen taideteoksen, jossa yhden henkilön on oltava lähes kaikkea, olematta kuitenkaan erityisestä mitään tai olematta ainakaan liikaa. Naiseksi kasvetaan neuvoina vain ympäristön lähettämät julmat viestit ja järjettömät ristipaineet. Uskon, että jokainen nainen voi samaistua jossain määriin riittämättömyyden tunteeseen, jonka ympäristömme saa naisille aikaan. Milloin on kyse ulkonäöstä, milloin luonteenpiirteistä, olemme sekä aikamme että historiamme oletusten alaisia.
Lista siitä, mitä naisista tai naisilta odotetaan, on käsittämätön, absurdi. Lista on sekä loputon että itsensä kumoava. Mitä enemmän nainen poikkeaa ajan arvostetuimmista ominaisuuksista, sitä todennäköisemmin hän tippuu viallisten, lutkien, joukkoon. Naissukupuolen mahdottomista vaatimuksista kertoo jotain jo se, kuinka Melissa muistelee tunteneensa itsensä sekä miesmäiseksi että lutkaksi. Mikään ei olekaan mahdotonta, kun hormonit heräävät, kaaos alkaa ja ympäristö vaatii sekä puhtoista että yliseksuaalista roolia.
Melissa ei kerro esseissään suoraan, miten olla putoamatta tyttöyden kaninkoloon, vaan antaa hyvin havainnollistavan esityksen siitä, mistä kaninkolot löytyvät. Febos ottaa kokemusperäisiä tarinoita esiin slutshamingistä ja esittää kirjassaan:
”Nimen antaminen on valtaamista.”
Kokemus kokemukselta ja sana sanalta Febos purkaa kulttuurin ja historian antamaa naiseuden taakkaa. Febos auttaa tiedostamaan oletukset, jotka vaikuttavat taustalla. Kirjassa pureuduttiin myös ilahduttavasti lutka-sanan etymologiaan.
Suostumus, eroon seksivelasta
Nykysisin seksuaalikasvatus on mennyt eteenpäin ja naisen asema seksistä nauttivana henkilönä tunnistetaan, tunnistetaan seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus ja seksuaalikasvatuksen peruspilariksi on vihdoin saatu suostumuksen käsite. Ihmisillä, ja naisilla, on edessään vielä matkaa todelliseen suostumukseen. Suostumus, joka oikeuttaa mielenmuutoksen, ei ole vielä itsestäänselvyys. Tästä kertovat lukuisat metoo -tapaukset ja seksuaalirikokset. Häpeää ja vähättelyä käytetään yhä vallankäytön välineinä. Valta-asema ja pelko johtaa usein valheelliseen suostumukseen, jossa suostumus on lähinnä viimeinen keino tehdä valinta itse tai miellyttää valta-asemassa olevaa. Tämä ei poista seksuaalisen hyväksikäytön kokemusta eikä estä traumaa syntymästä.
Febos ottaa esiin naisen historiallisen aseman avioliitossa. Kun nainen on lupautunut avioliittoon, hän on antanut elinikäisen suostumuksen puolisolleen, ilman tilannesidonnaista oikeutta peruuttaa suostumustaan. Febos käyttää tästä hyvin provosoivasti sanaa seksivelka. Yksi suostumus ja elinikäinen seksivelka. Luulisi, että nykyään olemme viisaampia.
Hengästyttävää luettavaa
Suosittelen tätä teosta kaikille naissukupuolesta kiinnostuneille henkilöille. Feboksen esseet ovat kokemuspohjaisina tarinoina sekä toisten kokemuksia summaavina riipaisevia kirjoituksia naisten kipuilusta seksuaalisuuden ja vallankäytön välineinä sekä kohteina. Feboksen teksti on tyyliltään kaunokirjallista, mutta niin täynnä ajatuksia herättävää informaatiota, että sen lukeminen lähes hengästyttää. Kirja on puolestapuhuja omatahtiselle kasvulle ja naisten oikeudelle omaan ruumiiseensa.