Dess Terentjeva

Ihana, 2021 WSOY, 128 s.

Säeromaani sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja tunteista.

Ihastuminen

Lilja ihastuu herkästi, ehkä Liljan yhdeksäsluokkalaisena kuuluukin. Mutta Liljan isäkin on herkkä ihastumaan ja hänellä on jälleen uusi tyttöystävä. Lilja on ihastunut somessa seuraamaansa ihanuuteen. Lilja on ristinyt hänet Ihanaksi, koska hän vain on niin ihana, itsevarma ja tiedostava. Liljan ihastuminen siirtyy sivusta seuraajan huumasta aivan uusiin sfääreihin, kun isän tyttöystävä tulee kyläilemään lapsensa kanssa ja lapsi on Liljan ihastus, Ihana.

Terentjeva kirjoittaa Liljan tunteista ja ajatuksista, niin että ihastumisen tunteeseen voi todella samaistua. Tekstin fontilla leikittely antaa Liljan tunnemaailmalle eri volyymitasoja. Ihastumisen tunteen palo välittyy korostuksista, toistosta ja siitä, kuinka Terentjeva on tiputellut täyteläisiä adjektiiveja ja latautuneita toiveita peräkkäin.

Tunnustaminen

Ihanan äiti on kuitenkin hyvin konservatiivinen, eikä edes tiedä lapsensa olevan todellisuudessa muunsukupuolinen ja että hänellä on aivan toinen nimi kuin mitä äiti hänestä käyttää. Lilja kokee olonsa epämukavaksi. Ihanan puolesta tietenkin, mutta myös koska tajuaa ettei isän naisystävä hyväksy hänen panseksuaalisuuttaan. Kun ajatus perheestä, jossa kaikki lapset seurustelevat keskenään, iskee Liljan tajuntaa, hän tietää, että hänen on tunnustettava tunteensa isälleen. Isä puolestaan kehottaa Liljaa kertomaan tunteistaan Ihanalle, joka on Liljan mielestä vielä kamalampaa kuin isälle puhuminen.

Terentjevan kiihkeä kerronta lisää ihastumisen tunnustamisen jännitteen kivasti ihastumisen jännitteen päälle. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat kirjassa kantavia teemoja, mutta niistä Terentjeva kirjoittaa ihastuttavan arkipäiväisesti. Kun taas Ihanan äidin suvaitsemattomuus on järkytys, kauhistus ja asia, joka ei mahdu nuoren ymmärrykseen. Lilja halua puolustaa Ihanaa ja itseään isän tyttöystävän asenteellisuutta vastaan. Tämä nostaa Liljassa pintaan suvaitsemattomia ajatuksia, joiden Lilja tajuaa olevan ristiriidassa omien näkemyksiensä kanssa.

Maailma loppuu?

Vai loppuuko sittenkään. Lilja haluaisi korjata Ihanan tilanteen, mutta voiko toisen pakottaa kaapista ulos. Omien tunteidensa paljastamiseen sisältyy aina riski, ettei toinen tunnekaan samoin. Entä kuinka epämiellyttäväksi tilanne voi mennä, jos he joutuvat kuitenkin tapaamaan vanhempiensa takia. Tunteet tuntuvat niin suurilta että ”Liljan tekee mieli juosta järveen”.

Ihana on hyvä sana kuvaamaan tätä kirjaa. Lyhyydestään huolimatta se antaa lukijalleen joukon kerrassaan valloittavia tuttavuuksia. Rohkean Liljan, Liljan rakastavan isän ja Liljaa ehdoitta tukevan ystävän Saritan. Liljan ja Saritan ystävyys tiivistyy osuvasti kirjan sivuilla.

Mä olin niin nolo, Lilja sanoo

Niin olit, Sarita sanoo

Sarita on vähän liian hyvä ystävä, ärsyttää oikein kunnolla.

Ihana, s.111

Tunnemyrskyssään Lilja seisoo kuitenkin lempeän ja vastaanottavan tukiverkon keskellä. Tukiverkko antaa Liljan olla oma itsensä ja tukiverkossa voi tehdä virheitä.

Kirja keskustelee sukupuolen moninaisuudesta turvallisesti, luoden monen näkökulman ilmanpiirin ilman isoja yhteentörmäyksiä. Tässä Terentjeva onnistuu ilman alleviivaamista. Lilja on tiedostavana, tosin virheitä tekevänä, katuvana, omaa sisäistä keskustelua käyvänä nuorena esimerkillinen henkilö.

Freestyle, 2023 WSOY, 166 s.

Säeromaani tanssimisesta ja seksuaalisuudesta, ystävyydestä ja pelosta.

Ihastuminen ja ystävyys

Kaille ja Mandille tanssi on koko elämä. He ovat tanssineet yhdessä lapsesta asti. He ovat olleet ystäviä lapsesta asti. Heillä on sama unelma, päästä kisaryhmään. Mandi ihastuu kilparyhmässä tanssivaan Vilmaan, joka sijaistaa Kain ja Mandin tanssinohjaajaa välillä. Mandi tuskailee, kuinka lähestyä tyttöä, kuinka olla herättämättä stereotypioita saalistavista lesboista. Kai kuitenkin tietää, että Mandin tuskailuista huolimatta, hän on tyytyväinen löytämäänsä lesbouden lokeroon. Kaille on tarjottu lokeroita. Kain on oletettu olevan ihastunut Mandiin ja Kain on oletettu olevan homo, tanssiva poika, totta kai. Kai ei ole vain löytänyt ketään, johon olisi tuntenut vetoa, miestä eikä naista. Kailla on kuitenkin paljon mitä rakastaa ystävä ja perhe.

Terentjeva kirjoittaa kirjan päähenkilön Kain herkästi lähes sivusta seuraajan rooliin. Mandi on Kaille niin tuttu, että kirja voisi melkein olla kirjoitettu molempien henkilöiden näkökulmasta, muttei ole.

Tunnustaminen

Kai uskoutuu Mandille, ettei ole koskaan tuntenut seksuaalista vetoa keneenkään. Mandi ymmärtää Kain olevan aseksuaali, mutta ystävysten kokemusmaailman välille jää silta rakentumatta. Mandilla on vaikea kuvailla fyysistä vetoa ja seksuaalista halua, kun taas Kailla on vaikea sitä ymmärtää. Kain olisi tultava kaapista perheelleen. Eikä oma seksuaalisuus ole ainoa asia, mistä Kain olisi juteltava Mandin kanssa.

Kirja etenee mutkattomasti tanssisalin kaikkivoipaisuudesta kahden haavoittuvan nuoren ajatusten vaihtoon. Freestyle on rytmiltään rauhallisempi kuin Ihana, mutta siitä löytyy silti voimaa ja haurautta.

Elämä loppuu?

Vai sittenkin kannattelee? Kai ei uskoutumisestaan huolimatta koe olonsa helpottuvan. Tanssi alkaa sujua yhä enemmän epävireessä ja hän alkaa työntää Mandia pois elämästään, vaikka oikeasti pelkää menettävänsä hänet.

Kain sisäisessä maailmassa teksti kuljettaa lukijaa jälleen vaivattomasti ystävyyden kannattelun voimaan ja yksin jäämisen sekä menettämisen pelkoon. Ristiriitaa tästä ei tule vaan paremminkin jyrkkä lasku, joka ottaa mahan pohjasta asti.

Seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat sekä nuoren tunteet

Dess Terentjeva taituroi kahdessa ensimmäisessä kirjassaan HBLT+ -aiheista vähemmän kirjallisuudessa näkyneiden muunsukupuolisuuden ja aseksuaalisuuden parissa. Kirjoista välittyy usko tiedostavaan ja suvaitsevaiseen sukupolveen, meidän nuorisoomme. Kirjoille yhteistä on myös muiden kulttuurien näkyminen, sekä osallisena toimijana että oletusten kohteena. Aiheina on sukupuoli ja seksuaalisuus, mutta tekstistä loistaa yhtenä teemana ystävien ja perheen tukiverkoston merkitys. Kirjoilla on erilainen rytmi ja erilainen tunnelma, molemmat onnistuneita ja aiheen käsittelyssä toimivia. Ihastumisen kiihkeys ja ystävyyden säilymisen epävarmuus välittyvät säkeistä lähes vaistonvaraisesti.

Pidin molemmista teoksista. Kiihkeällä rytmillään Ihana vakuutti enemmän, vaikka nautin molempien teosten inhimillisestä sävystä. Virheet ja epäily ovat osa meitä kaikkia.